It´s over when it´s over. I´m writing this post from Finland - we came home. What a journey, Japan.
2010. I remember the day we left Finland, it was rainy and cloudy. Exited to go somewhere, some place new. Having no idea what would come by.
First came Osaka with its millions of houses, trains, lights and - people.
Came lovely Kishibe-san, the first japanese we met. She helped us with everything. She did it for work, but at the end, it had nothing to do with work.. :) She understands me without words, she knows what I mean without explanation. It´s destiny, as she says.
Then came Nara, our lovely hometown with the biggest Buddha-statue in the world. Nara - easy, flat, green and comfortable. And the most important, then came my many friends. From the beginning, my dear neighbour, Nobuko-san, was my guide and gate to everywhere. Her heart is big and open for everyone. Arigatou gozaimasu otonari-san.
We saw the sun going down, we met the most kind japanese people. Our son was given tatami room to sleep and I was lead to taste of real green tea. I saw the most beautiful shrines and felt peace.
Having pot luck-parties with my dear friends, almost every Friday. Drinking, eating, having fun. Itsumo oishikatta to tanoshikatta!
Making new friends without same language, seeing places like never before, from cherry blossoms to bamboo forest.
Packing our bags and heading always when possible towards Hakuba. Sleeping in the best lodge ever, Powder Lodge.
6/2011. I feel so happy that my dear friend Yoko-san packed her whole family and came with us all the way to the airport to say goodbye.
Dear nihonjin tomodachi, I want to thank you all so much that I dont even have words for it. But I guess you all know my feelings.
Arigatou gozaimasu.
Suomalaisille lukijoilleni iso kiitos blogini seuraamisesta. Niin hämmästyttävän moni täällä kävi (ja moni jätti puumerkkinsäkin, joista erityiskiitos). Kiitos. Jotain jatkuu täällä, mutta ei Japaniin liittyvää.
Toivon, että pääset joskus käymään Japanin ihmemaassa.
In the airplane, I cried.
Arigatou gozaimasu, isot kiitokset.
Yours, Milla
18 kommenttia:
Mietin joskus, kun teitä ei enää näkynyt tässä meidän kulmilla ja sitten huomasin olotilasta, että olette muuttaneet Japaniin. Sieltä löysin tänne ja kävin välillä lueskelemassa (en kuitenkaan jostain syystä kommentoinut...). Mukava oli lukea näitä juttuja, teillä on ollut siellä hieno vuosi!
Tervetuloa Suomeen :)
Salla Tampereen naapurista.
Heippa, täytyy sanoa että oli mahtavaa lueskella tätä blogia! Sitten tajusinkin, etten koskaan kuitenkaan kommenttia jättänyt. Joten näin loppuun kerralla suurkiitos mielenkintoisesta tekstistä!
Itse oon vaihtarina Japanissa tällä hetkellä, saavuin noin kuukausi sitten. Tätä postausta lukiessani muistin, että joskus se on aika palatakin, täältä minne on niin hyvin sopeutunut. Vaikeaa varnasti jättää Japani vuoden jälkeen taakse! Kaikki kuitenkin aikanaan.
Kiitokset, että sain olla mukana tämän blogin kautta.
Ihanasti kirjoitettu, sait lukijankin melkein itkemään. Varmasti upea vuosi, kokemus joka jää ikuisesti mieleen.
Tervetuloa takaisin!
Oli ilo saada seurata blogia. Tervetuloa takaisin (:
Moi ! Oon seuraillu sun blogia nyt parin kuukauden ajan ja olet ihan mahtava bloginpitäjä :-) Oon nauttinu suuresti kaikista kuvista Japaninmaalta ja suomalaisen näkemys Japanin kulttuurista on mielenkiintoinen. Olen ollut järjettömän kiinnostunut Japanista ja aloitankin kielen opiskelun nyt syksynä. Meille myös tulee poika Japanista vaihtariksi, joten aihe on mielenkiintoinen siksikin :-) Kiitos.
Hei,
kiitos blogiseurasta ja tervetuloa Suomeen!
Japani on melkoinen ihmemaa, ihana sellainen:)
ihanaa on ollut lukea näitä sun juttujasi! kohti uusia seikkailuja!
Salla: Kiitos! Mä olen kyllä vähän pihalla että kuka oikein oletkaan.. Ei nyt leikkaa, ei sitten millään. Lisää vinkkiä!
Jusa: Kiitos viestistäsi, mukava kuulla että olen tykännyt. Joo, niinhän se menee että mitä paremmin sopeutuu ja maahan ja ihmisiin rakastuu, sitä vaikeampaa on lähteminen. Vietä ikimuistoinen vaihtarivuosi. Gambatte!
Riikka: Kiitos, ja kiva kun kuljit mukana.
Laura: Kiitos, todellakin jää mieleen ikuisiksi ajoisiksi.
Lam: Kiitos.
lulreettinen: Voi kiitos, hienoa kuulla että olet pitänyt. Mäkin ajattelin jatkaa japanin opiskeluja, muuten tuolla oppimani menee kaikki hukkaan. Ai vaihtari? Mielenkiintoisia aikoja edessä!
Aamu: Kiitos sinulle.
Tuija: Kiitos, ehkä nähdäänkin pian!
Woot woot woot!
Mulla kun oli semmoinen mielikuva että te olisitte viel mestoilla heinäkuussa. Mutta palasitte jo nyt.
Enivei... sehän on selvä että teil oli hauska vuosi. Kansai on ihan ykkönen. Toistaiseksi ei nää Tokion tunnelmat ole Osaka-Nara-Kobe-Kioto neliötä voittanut.
Kiitoksia vielä kerran kun sain majoittua vieraanvaraiseen ryokaniinne. Valitettavasti en nyt ehtinyt tarjota vastaavaa palvelua teille. Terkkui kans pikku baikinmanille! :D
Nähdään taas kun täältä joskus Suomeen eksyn, tai ehkä nähdään taas Japanissa.
No ei ihme, jos ei leikkaa, koska et ehkä oo ikinä kuullut mun nimeä :) Mutta oon siis Saanan sisko, joka asuu siinä harmaassa paritalossa matkalla teiltä bussipysäkille :) Huikkaan, jos nään sun joskus kävelevän ohi.
Voi ei, tulitte jo pois. Olisin lukenut ja katsonut kuvia kauempaankin. Mutta ihanaa, että olitte, pääsitte. Ja kauniisti kirjoitit tässä viimeisessä. Voin kuvitella, palan siitä kaikesta. Huikeaa. Japaniajasta tulee teille varmasti yksi ikimuistoisimmista elämänpätkistä ikinä. Vaalikaa muistoja nyt, kun enää ette ole nipponin kulmilla. Tervetuloa Suomeen, ei tämäkään ole ihan kamala.
Tatu: Joo, J on siellä vielä heinäkuunkin, mä ja Baikinman tultiin vähän aiemmin. Jäi tosiaan meidän visiitti sun ryokaaniin, harmittaa paljon! Mutta ehkä vielä joskus jos viihdyt siellä aina vaan :) Toivotaan viileitä kesäpäiviä sinne Tokioon ;) Nähdään taas.
Salla: No kyllähän mä nyt tajuan! Joo, ei ole nimi tainnut tulla esille :) Me tullaan sinne taas elokuussa, nähdään silloin!
Joola: Kiitos, joo tultiin tosiaan jo takaisin ja vaikka lähtö oli pitkään mielessä niin tokihan tuntuu että kaikki kesken jäi. Ei kai se ikinä valmiiksi tulekaan. Ja hyvä niin.
Ja tämä Suomi, hyvähän täällä on olla. Tosin kesä, valo, ihmiset, aurinko yms antaa ehkä vähän liian optimistisen kuvan tästä kaikesta (mietitään uudestaan sitten marraskuun pimeydessä ja räntäsateessa..). Mutta kaikkiaan, hyvä näin.
Kiitos kauniista blogista! Japni ei koskaan unohdu, voin luvata :)
Tervetuloa! ^^
Kiitos Milla. Tervetuloa Suomeen.
Hei,
Hieno blogi sulla mitä tossa vähän vilkuilin, pitää lukea enemmän vielä. Olen itsekin juuri matkailemassa Japanissa muutaman kuukauden. Matkablogi: http://reimanevalainen.blogspot.com/
-Reima Nevalainen
www.reimanevalainen.com
Anu, sc, Satu ja Reima: Kiitos.
Lähetä kommentti