Äiti, kato!

..Onko pakko jos ei halua?
Näihin ei vaan millään totu. Tää tyyppi, joka käänsi vielä päänsäkin kohti kameraa, on kamakiri, rukoilijasirkka. Noita näkee täällä jonkun verran, tässä kuvassa onneks vaan vieressä, viimeks poika tuli tommonen kädessään "Äiti äiti, kato!" "Öö, laitetaas se varovasti maahan.."
Peruspäivä puistossa.

Gimme some mo´

..ruskakuvia.
Aiemmin laitoin pikkuvaahteroita Kiotosta. Nämä kuvat ovat Narasta, eli meidän hoodeiltamme.

foodia.

Muutamia ruokakuvia - ravintoloista, ystävien luota, kahviloista, kotoa. Usein tofua, sashimia ja misoa, lähes aina riisiä, aina jotain mistä en tiedä mitä se on.

Ruska.

Jos Suomessa on nyt lunta, niin täällä on ihana ruska-aika (sori!). Tällä hetkellä monissa esitteissä ja sanomalehdissä on ajankohtia ja karttoja että minne kannattaa mennä minäkin päivänä nähdäkseen parasta ruskaa. No, me ei tietenkään katsottu ns. oikeita mestoja etukäteen, vaan mentiin minne huvitti. No nähtiin kumminkin.
Sama homma on sitten keväällä sakuran, eli kirsikankukkien aikaan - uutisissakin kerrotaan että minne kannattaa mennä. Nämä kuvat Kiotosta, huomenna Naraan.

Chichino hi omedetou!

Eli onnea isänpäivänä!
Tilasin kakun sunnuntaiksi onnittelutekstillä. Tyylikäs ja erinomaisen hyvää! Täällä kakut on ihan megataideteoksia ja kakkukauppoja on toosi paljon (ja silti nää japanilaiset on super-hoikkia!?). Pitää joskus ottaa kamera kakkukauppaan mukaan.
Ei tosin ollut mikään megayllätys, koska poika totesi iloisena isälleen lauantaina, että "käytiin aamulla kakkukaupassa tilaamassa kakku huomiseksi!". Ja jo perjantai-iltana totesi puolestaan, että "tänään me askarreltiin äidin kanssa!". Eli se niistä yllätyksistä.
Ei ollut tungosta kakkukaupassa, sillä Japanissa isänpäivää vietetään kesäkuussa, joten tulee sitten uus yritys puolen vuoden päästä.. Äitienpäivää täällä vietetään myös toukokuussa.

No, lahja oli kyllä ylläri. Surffarityyppi Andy Davisin piirtämä Slasher- juliste. Täällä hänen Ando and Friends -puotinsa. Hienoa jälkeä!

Mongolian spots

Mongolian spotsit ovat syntymämerkkejä, yleisiä itä-Aasiassa. Niitä on lähes kaikilla vastasyntyneillä lapsilla, mutta ne häviävät pois useimmiten kolmeen ikävuoteen mennessä, viimeistään teini-iässä. Tollaisia sini-violetteja läikkiä on usein pepussa, jaloissa ja selässä.
Mä siis huomasin tässä naapurin lapsilla noita kesällä ja nyt syksyllä uimahallissa. Katselin vaan ja ihmettelin, ja nyt, tutustuttuani äiteihin paremmin, rohkenin kysäistä. Mulle noi oli ihan uus juttu! Tuttu sanoi, että ei edelleenkään ole harvinaista, että ulkomailla joutuvat selittämään ja selvittämään, että noi spotsit ovat syntymämerkkejä eivätkä siis merkkejä pahoinpitelystä tms.. Ja toivoikin, että kirjoittaisin tästä aiheesta tänne blogiin, jos vaikka vähentäisi ihmettelyä :)
Aina oppii jotain uutta.

Nara ja Osaka lähempänä taivasta.

Junalla ylös ylös vuorelle.
Käytiin viime viikolla läheisellä Ikoma-vuorella, joka on Naran ja Osakan välissä. Osakasta tullessa juna menee suunnilleen viisi minuuttia tunnelissa vuoren läpi ja sitten ollaan täällä Narassa.

Tuolta korkealta näki aikas hyvin kaupunkien erot.. Toinen on vähän matalampi ja vihreämpi.. Havaitsin mielettömän eron vasta näitä kuvia katsellessa - Narassa on vain muutamia pilvenhattaroita ja Osakan pilvet näyttää kuin maailmanloppu lähestyisi. Ja kuvien otolla on noin 5 sekuntia eroa! Ja noin 15 metriä! Ei se Osaka nyt noin paha oikeasti ole..

Atsui ja samui.

Eli kuuma ja kylmä. Kun me elokuussa tänne tultiin, oli niin mielettömän kuuma etten ole ikinä kokenut mitään vastaavaa. Toki oon ollut kuumissa paikoissa(!?) ennenkin, mutta ehkä rantsulla, ehkä vain lyhyitä aikoja kerrallaan, ehkä ilman lasta tms. Mutta täällä oli tajuttoman kuuma elokuu. Olikin itse asiassa kuumin elokuu yli sataan vuoteen, nice. Kaikkialla vaan puhuttiin "atsui, atsui, atsui.." Mutta sitten suunnilleen yhden viikon aikana sää muuttui viileäksi ja tuli syksy. Se kävi kuin naps vaan. Eräänä lauantaina kuljin vielä sandaaleissa ja sitten maanantaina vedin jo kaulaliinaa tiukemmalle. Kuukausi sitten meillä kotona pauhasi tuulettimet, nyt ne ovat jo lämmittiminä. Muistan kyllä kuulleeni, että täällä sää ja vuodenajat vaihtuvat kellontarkasti, mutta että se tosissan meni juuri niin. Erikoista. No, ohessa kesän kunniaksi lemppari-omakuva (kuvan otti ystäväni Eemai).

キｭーピー

Lisää hahmoja.. Tuijariikka antoi mulle taannoin päivätehtävän selvittää mikä ja kuka on tämä suosittu nukke, jota Japanissa hehkutetaan.. No, tehtävässä meni vähän pidempään kuin yksi päivä, mutta tässäpä tätä:
Nimi: Kewpie (japaniksi キｭーピー -> luetaan Kuupii)
Synt.aika.: 1909
Paikka: Ohrdruf, Saksa
Äiti: Rose O´Neill
Ensiesiintyminen: Ladie´s Home Journalissa, sarjakuvassa, vuonna 1909
Historiaa: Nuket olivat todella suosittuja 1900-luvun alussa ja nyt näistä vanhoista nukeista maksetaan maltaita. Eli Tuija, pidä vaan huolta sun kolmekymppisistä nukeistas! Ensin nuket olivat vain kuvissa, sitten paperinukkeina ja lopulta (1913) konkreettisina, kädessäpideltävinä hahmoina.
Spessua: Anne Frank mainitsi Kewpie-nuken päiväkirjassaan. Myös John Steinbec mainitsi Kewpien hänen Hiiriä ja ihmisiä -kirjassaan. Kewpien sanotaan olevan ensimmäinen tuotteellistettu sarjakuvahahmo.
Mitä nyt? Nyt nukke on ainakin jenkkiläisen Kewpee Hamburgersin maskotti ja - japanilaisen majoneesin, Q.P.:n maskotti. Ja koska japanilaiset tuppaa fanittamaan kaikkea ihan kybällä, on tämä Kewpie siis myös täällä suosittu ja sitä näkee lähes kaikkialla.. tosiaan majoneesipakkauksessa, bussien kyljessä ja esim meillä se toimii taaperouinnissa uimaopettajien nukkena joilla ne näyttää esimerkkiä mitä milloinkin tehdään.
Varo halpaa kopiota! Luin myös, että aidon ja alkuperäisen Kewpien tunnistaa siitä, että sen jalassa lukee Rose O´Neillin nimi ja sillä on rinnassa puna-kultainen sydän. Nämä tuntomerkit taitaa olla siis niissä vanhoissa (onko Tuija niissä sun?)

Pitäkää hyvää huolta näistä!

Hahmoja.

Jos meillä on Muumit ja Pikkukakkoset, japanilaisilla lapsilla on mm. Anpanman ja Shimajiro (ja tietty Hello Kittyt ja muut). Näillä meilläkin jo ihan sujuvasti leikitään ja tunnareita lauletaan.
Anpanman on tuo pallonaamaisempi (Anpan tarkoittaa paputahnalla täytettyä leivonnaista) ja sen kavereita on mm. ButterGirl, Whitebreadman, Currybreadman :).