maanantai 7. helmikuuta 2011

Run Milla, run!


Osallistuin ystäväni kanssa Heijo-Kyu -maratoniin. Pisin matka tosin oli 10 km, mutta silti tapahtumaa kutsuttiin maratoniksi.. Oli ensimmäinen kerta kun kilpailen vähän pidemmillä matkoilla joten ainoa tavoitteeni oli juosta tuo kymppi alle tuntiin. Ja menihän se, ou jes.
Tämä oli siis ensimmäinen kymppini, mutta ei suinkaan viimeinen: muutaman viikon päästä on seuraava juoksu, Kiotossa. Postikorttimaisemissa sekin. Tai pikemminkin kolikkomaisemissa, sillä paikan kuva on 10 jenin kolikossa.

Tämä juoksu kulki tuon Naran Heijo Kyu-palatsin (on muuten Unescon maailmanperintökohde) edestä. Vaikka olin aivan puhki, niin juostessa, auringon paistaessa, sadetta tihkuttaessa, japanilaisten ihmisten ympäröimänä, 812 muun juoksijan seassa, vieraassa maassa, mietin että olen aika onnekas ollessani täällä nyt.

7 kommenttia:

naranotatu kirjoitti...

Jaha... seuraava juoksu on sitten Ujissa. Tuskin kuitenkaan kipitätte ihan sen Feenix-hallin vierestä.

Milla kirjoitti...

Tatu: Jep, sielläpä hyvinkin. Ei varmaan ihan vierestä eikä edestä, mutta läheltä ja näköetäisyydeltä ainakin pitäis kulkea. Tosin mähän meen niin lujaa etten ehdi maisemia katsella. Tai sit oon niin puhki etten kykene. :)

Satu kirjoitti...

Kyl sä sen oikean maratoninkin vedät, jos mäkin silloin nuorena "vedin" :-)...

Nuo oivalluksen hetket "olen onnellinen tässä ja nyt", ovat kultahippuja arjessa.

Milla kirjoitti...

Satu: Josko jonain päivänä! Tällä treenaamisella voi olla tosin aika kaukainen haave.
Kultahippuja todellakin, ja ne tulevat aina mitä erikoisemmissa tilanteissa. Toisaalta välillä mietin sitä aamiaispöydässä tai ruuhkaisessa metrossa. Mutta pääasiahan on, että sen välillä oivaltaa.

piia kirjoitti...

Moi Milla,
joskus tuijan kautta tänne päädyin ja välillä käynyt katsomassa miten siellä menee. Nyt oli aihe josta minulla jotain sanottavaa eli ihan varmasti menisi sulla maratonkin, ei sitä treeniä oikeasti ihan hirveästi tarvi, sullakin varmasti peruskunto kunnossa. Toki muutamia pitkiä, yli kahden tunnin lenkkejä alle. Ei se matka tapa vaan se vauhti :). Itse menen puolikkaalle sunnuntaina ja luulen että menee yli 2h, mutta saas nähdä, tasaista merenrantaa eikä pitäis olla tuulta joten hyvinkin voi mennä nopeamminkin.

Milla kirjoitti...

Piia moi! Kiitos sparrauksesta! En mä edes tiedä tavoittelenko koko maratonia.. ehkä siintää haasteena mielessäni jossain aika perukoilla - olishan se niin huippua. Kuulostaa niiiiin hyvältä tuo sunkin tulkeva puolikas, "tasaista merenrantaa" :) Paljon tsemppiä! Mun ens viikonlopun Kioton kymppi on ylämäkeä ja alamäkeä joten saa nähdä onko mulle parempi vai huonompi kuin viime juoksu joka oli ihan tasaista.

piia kirjoitti...

Hahah, enpä tiedä onko se maratonin juokseminen niin huippua...itseasiassa siinä tuntee itsensä vähän tyhmäksi useamman tunnin juoksun jälkeen - eikö muka parempaa tekemistä ole! Sitten odottaa että maalissa tulisi valaistus ja sitäkään ei kuulu. Ei se oikein tunnu miltään. Paitsi että viimeisimmän jälkeen olin ihan romuna ja ajattelin silloin että pakko kokeilla vielä joskus ihan vaan testatakseni menisikö kivuttomammin vähän paremmalla treenillä vai olenko jo auttamattomasti liian vanha välttääkseni kivun ja säryn jälkeenpäin (ensimmäiset kaksi ei nimittäin tuntuneet missään). Täällä olisi kokonainen kesäkuussa...Eilinen puolikas meni 1:58:52 :)

Tsemppiä juoksuun! Ei ne ylämäet välttämättä hidasta vaan tekee juoksusta vähän mielenkiintoisemman kun rytmi vaihtelee.