tiistai 30. marraskuuta 2010

Äiti, kato!


..Onko pakko jos ei halua?
Näihin ei vaan millään totu. Tää tyyppi, joka käänsi vielä päänsäkin kohti kameraa, on kamakiri, rukoilijasirkka. Noita näkee täällä jonkun verran, tässä kuvassa onneks vaan vieressä, viimeks poika tuli tommonen kädessään "Äiti äiti, kato!" "Öö, laitetaas se varovasti maahan.."
Peruspäivä puistossa.

6 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Aika karmea otus. Mahtaa pompata korkealle!

Margit kirjoitti...

Yh, jopa minä hieman vavahdin kun kuvittelin tilanteen omalle kohdalle.
;)

naranotatu kirjoitti...

Rukoilijasirkat ei hirveästi loiki, niiden takajalat on melko heikohkot, kuten kuvasta näätte. Osaavat tosin joten kuten lentää.

Enemmän mua täällä henk.koht. häiritsee keskikesäisin suunnilleen saman kokoiset kaskaat. Ne lentää paljon kovempaa ja eivät tunnu kattovan minne menevät, koska törmäävät useamman kerran kesässä mun naamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, ei loiki ei, kyllä meitsi ois tienny. Oli hauska ottaa toi kuva, kun ootin, etta kaveri kääntää päänsä Iphonen suuntaan. Mutta karmiva kaveri. Eiks rukoilijasirkat oo just niitä, jotka parittelun jälkeen syövät toisensa (tai naaras vaan syö). NaranoJanky

Milla kirjoitti...

Jonna: Näköjään sait jo vastauksen pomppimiseen, hyvä, mä nimittäin en olis tiennyt.
Mappe: Nimenomaan! Mä inhoon kaikkia hyönteisiä ja nää on vielä niin megasuuria. Yöök.
Tatu: Joo, ne kaskaat oli kans mielenkiintoinen tuttavuus. Kertaakaan ei lentäny päin, mutta lähellä oli..
Janky: Mä en halua tietää miten noi parittelee.

naranotatu kirjoitti...

Veikkaan että uros parittelee...



hyvin varovaisesti.