Mongolian spotsit ovat syntymämerkkejä, yleisiä itä-Aasiassa. Niitä on lähes kaikilla vastasyntyneillä lapsilla, mutta ne häviävät pois useimmiten kolmeen ikävuoteen mennessä, viimeistään teini-iässä. Tollaisia sini-violetteja läikkiä on usein pepussa, jaloissa ja selässä.
Mä siis huomasin tässä naapurin lapsilla noita kesällä ja nyt syksyllä uimahallissa. Katselin vaan ja ihmettelin, ja nyt, tutustuttuani äiteihin paremmin, rohkenin kysäistä. Mulle noi oli ihan uus juttu! Tuttu sanoi, että ei edelleenkään ole harvinaista, että ulkomailla joutuvat selittämään ja selvittämään, että noi spotsit ovat syntymämerkkejä eivätkä siis merkkejä pahoinpitelystä tms.. Ja toivoikin, että kirjoittaisin tästä aiheesta tänne blogiin, jos vaikka vähentäisi ihmettelyä :)
Aina oppii jotain uutta.
torstai 11. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Noita on paljon myös muissa maissa tummempi ihoisilla lapsilla.
Mun yhdellä lapsista oli tuollainen mutta ei lähellekkään noin suuri kuin kuvassa vaan sellaisen tavallisen mustelman näköinen. Mulle selitettiin asia heti suomessa synnärillä eli ovat tietoisia näistä suomessakin. Ja se tosiaan lähti pois jossain vaiheessa leikki-ikäisenä.
Mulla on kanssa sellainen käsitys, että niitä ilmenee myös suomalaislapsilla. Muistaakseni äitini on väittänyt (että minullakin on ollut?) näin. Jännä juttu. Samoin se, ettei meillä päin niistä paljon puhuta.
Kiitos informaatiosta!
Vihdoin sain nimen tuolle "mustelmalle".
Pian 2v tyttärelläni on kutakuinkin samankokonen läntti kuin tossa kuvassa. Synnärillä heti huomasin ja kysyttäessä kertoivat sen olevan syntymämerkki ja häviävän aikanaan. Mut mitää nimeä eivät sille antaneet. Aikanaan sai kyllä monelle olla selittämässä että on syntymämerkki, ei mustelma vaikka siltä kovasti näyttääkin.
Nyt löysin kuukkeloimalla tietoa et niitä olis aasialais/ afrikkalais taustaisilla enempi, mut kyl me ollaa ihan savolais-pohjalais-kymiläis -taustaisia. Tosin tummia molemmat ja muksukin on brunette ruskeilla silmillä.
-Heidi
ps. kiitos mukavasta blogista. Aina silloin tällöin tulee poikettua katsomaan millasta on elämä vieraalla maalla.
Mizyéna: Hyvä tietää, että nähtävästi niitä on myös Suomessa. Itse en oo huomannut. Tai sitten niitä on niin harvalla ja vähän niin en oo kiinnittänyt huomiota. Täällä niitä oli niin monella ja niin paljon. Olipa hyvä että tiesivät asiasta synnärillä! (toisin kuin Heidillä..)
Pinea: Joo, ei paljoo oo puhuttu, en tosiaan ollut aiemmin kuullut.
Heidi: Kiva kun käyt! Onpa ihme juttu, että eivät sanoneet sille mitään nimeä tms jotta olisit voinut ottaa asiasta selvää.. (vrt. Mizyéna yllä) No mutta hyvä, että edes nyt! :)
No todettakoon ainakin, että nähtävästi näitä spotseja on siis jonkun verran myös Suomessa. Aina oppii jotain uutta!
Mulla on Kiinasta adoptoitu pikkusisko ja myös hänen alaselästään tuollainen läntti löytyy. Ja pikkuisia pilkkuja myös sormista. Oli siinä ollut kauhistunut ensireaktio äidilläni ja miehellään, kun olivat tyttöä noutamassa! :)
Eikös ne Suomessa esiintyvät läntit ole punaisempia, ns. "haikaran kynnenjälkiä". Multakin niitä löytyy muutama niskasta.
Niin ja siskoni on jo eskarilainen, eikä läntit ole minnekään häipyneet. Eli joillekin ne näemmä jäävät pysyvästi.
Sanna Matilda: Joo, just juttelin tänään vauvauinnissa noista niin yks äiti sanoi, että ainakin jaloissa ja sormissa pysyvät pidempään ellei jopa aina. Mutta että teini-ikään mennessä pitäis sit muualta kuulemma lähteä. Että saapa miten teidän eskarilaisen kanssa käy.. :) On varmaan ollut aika ihmettely joo, kun ovat häntä olleet hakemassa. Koska tosiaan tuntuu että aika harva noista tietää, niin eipä varmaan kukaan osannut ennakkoon sanoa..
p.s. kiva kun kävit!
Lähetä kommentti